Eilen lauantaina (28.4.12) Nuijapäistä suurin osa oli
Lintukiimalla lupauksenantoretkellä rastimiehinä. Sudareita arvioisin olleen
parikymmentä, ja ainakin heillä näytti olevan hauskaa. Minä ja Anni olimme
solmurastilla jolla heidän piti tehdä merimiessolmu. Itse asiassa hyvin harvat
osasivat sen, mutta mikäs siinä, ainakin yritimme heidän tekeleidensä jälkeen
opettaa solmun hyvin simppelillä tarinalla, jonka opin ollessani itse sudari.
Se menee näin: ”Kaksi ihmistä tapasi. He kättelivät oikealla kädellä (oikea
naru päälle ja solmu). Jonkun aikaa juteltuaan he tajusivat olevansa molemmat
partiolaisia ja kättelivät vasemmalla kädellä (vasen naru päälle ja solmu). Sitten
vain kiristetään. Näin on merimiessolmu tehty.”
Lupauksenantoretken jälkeen lähdimme kololle juhlimaan
vappua Pöllöjen ja Karhujen kanssa. Lauloimme Sing staria, söimme pitsaa,
kakkua ja keksejä, joimme simaa ja yksinkertaisesti pidimme hauskaa! Kaikki
olivat pukeutuneet enemmän tai vähemmän ja jokainen oli kantanut kortensa
kekoon tuomisten ja koristelujen kanssa. Erään mukana olleen sanoin ”Se oli
lauantai, jota tulee ikävä.” Päivään mahtui paljon naurua, fiilistelyä ja
mahtavia laulusuorituksia. Siitä on todella vaikea kertoa, joten ehkäpä perässä
tulevat kuvat jotenkin tuovat esille sitä fiilistä.
Anni taiteili ihmisille kasvoihin ja muille ihoalueille kaikkea hienoa.
Kuten jotain tällaista.
Tai tällaista.
Pelle ja Oksat :>
Tämä on näitä, joista en oikein tietäisi mitä sanoa. Joten en sano mitään!
Ehkä innokkaimmat laulajattaret. Anni rökitti melkeinpä kaikki.
Henkka oli melkeinpä ylivoimainen räppäri. Tasan kerran voitin Henkan (okei, kymmenellä pisteellä :'D) mutta silti!
Annin taiteiluja taas. Se on upea.
Um... Mä en sano tähänkään mitään.
Saippuakupliakin meillä oli!
Hattu kiertää päästä päähän jee.
Äs juu kan sii.
Illan paras puku.
Ja ryhmäkuva ennen kuin kukaan ehti kadota.
Ja kerta kiellon päälle!
Jos joku tahtoo nähdä loputkin kuvat, ne ovat täällä.